Kuka voisi kellot seisauttaa...

On taas kulunut yli kuukausi kun olen viimeksi kerennyt pysähtyä koneen ääreen ja kirjoittamaan. Niinkuin otsikosta huomaatte, mun aika täällä Atlantin toisella puolella alkaa käydä vähiin. Alle kuukauden päästä äiti ja täti tulee jo tänne. Ja valmistujaiset mulla on päivän alle kuukauden päästä. Viellä mulla on onneksi kaikkea kivaa suunnitteilla ja olenhan mä jo paljon kerennyt täällä kokea! Nyt kuitenkin kerron mitä mulla viimeisen kuukauden aikana on ollut ohjelmassa. Teen myös toisen postauksen meijän matkasta Floridaan, siellä siis viietettiin noin 10 päivää viime ja sitä edellisellä viikolla. 

Eli seuraavana viikonloppuna viime postauksen jälkeen lähdettiin koulun FBLA (Future Business Leaders of America) kanssa osavaltion pääkaupunkiin Springfieldiin. Siellä meillä oli siis osavaltion mestaruuskisat, johon kaikki pääsivät osallistumaan. Perjantaina skipattiin koulu ja tavattiin koulun pihalla 7:30 aamulla. Parin tunnin matka Springfieldiin meni mun osalta nukkuessa.  Siellä tehtiin mun ryhmän (Kyler ja Peyton) kanssa koe, jossa oli 100 monivalintakysymystä markkinoinnista. Vähän kerettiin jo sen kokeen aikana tylsistyä, mutta yritettiin loppuun asti. Ei kuitenkaan kuuluttu ainakaan osavaltion 10 parhaaseen, mutta otettiin tämä uutena kokemuksena. Illalla meillä sitten oli hieno illallinen, jossa oli joitain puhujia. Yö me yövyttiin sitten hotellissa ihan tämän tilaisuuden vieressä. Seuraavana aamulla ennen lähtöä menimme viellä palkintojen jakotilaisuuteen. Muutaman tyttö meidän koulusta sijoittui 10 parhaan joukkoon, joka on siis iso saavutus. Kaiken kaikkiaan oli kiva reissu ja tutustuttiin uusiin ihmisiiin eripuolilta Illinoisia.

Minä ja Sydney meidän business asuissa

Kyler, minä, Sydney ja meijän historian opettaja taustalla

Minä ja Mrs. Goostre

Ja pojat halusivat myös kuvaan...

Siinä minä edustus vaatteissa

Seuraavana viikonloppuna meillä oli sitten meidän koulun näytelmä, jossa molemmat minä ja Josephine näyteltiin. Esityksiä meillä oli kolme iltaa putkeen ja ei mitään suurempia mokia sattunut koko tänä aikana. Näytelmä oli siis Nicholas Nickleby ja jos jotain kiinnostaa lukea enemmän mitä tässä näytelmässä tapahtuu, tästä pääsette lukemaan enemmän alkuperäisen romaanista, johon meidän näytelmä siis perustui. Itse en koe olevani mikään näyttelijä, mutta onneksi Josephinen ja isäntäperheen hienoisella painostuksella koe-esiinnyin tähän näytelmään. Sain paljon uusia kavereita ja tekemistä riitti noin 3 kuukaudeksi. Vaikka en kovin kauaa näyttämöllä ollut, monet ihmiset tulivat kertomaan kuinka hyvää työtä tein. Minun roolihahmoni oli se jolle koko yleisö nauroi joka repliikin jälkeen, saan vielläkin kuulla minun repliikkejä opettajilta ja hostperheeltä. Kaiken kaikkiaan oli siis hyvä päätös ja opin kuinka paljon näytelmän takana on työtä.Tässä pari kuvaa, mutta muistakaa että olin siis vanha kodinhoitaja, joten en näytä kovin hyvältä näissä kuvissa!

Kaikki koulun vaihtarit Josephine Tanskasta, Marc Sveitsistä ja minä 

Mun hostäiti ja 5/7 lapsenlapsista

Viikko ennen pääsiäistä, täällä Oakdalessa, pikku kylässä jossa asun, järjetetään joka pääsiäisen kunniaksi Eggstavaganza. Eli siis se on tapahtuma, jossa on pajon kojuja, ruokaa, pomppulinnoja, pääsiäispolku metsässä ja pääsiäismuna metsästys pikkulapsille. En ole ikinä nähnyt näin paljon ihmisiä tässä 200 ihmisenkylässä. Mutta oli kyllä kiva kokemus ja oli todella hienolle päivälle osunut.

Floridaan lähdimme siis noin 2 viikkoa sitten, mutta siitä kirjoittelen enemmän myöhemmin. Eilen kuitenkin mentiin koulun FCA (Fellowship of Christian Athletes) kanssa katsomaan Baseball peliä. Baseball on yksi suurimmistä urheilulajeista Amerikassa. Ajettiin siis St. Louisiin, jossa on St. Louis Cardinalsien kotiareena. Areena oli jättimäinen, ei me kauheasti peliä seurattu, mutta tiedän että me voitettiin! Peli kesti noin 3,5h joten välillä kaytiin kävelemässä ympäri areenaa ja suurinosa ajasta juteltiin muiden oppilaiden kanssa. Olen kuitenkin iloinen että päästiin peliin, koska se on yksi asia mitä kaikkien tulisi Amerikassa tehdä. Pelissä oli yli 43 000 ihmistä, joten on suosittu juttu!

Minä ja Josephine ihan kentän vieressä

Siinä mun lippu

Meillä on Prom-tanssiaiset ensiviikonloppuna, joten Prom-mekko, liput ja kaikki muu on hankittu. Ja kouluakaan ei enää kauhesti jäljellä! Nyt vaan nautitaan ja otetaan kaikki irti viimeisestä kuukaudesta. Yritän tässä mahdollisimman pian kirjoitella postuksen Floridasta.

Ronja