Suuria muutoksia

Taas on pitkä aika kulunut viimeisestä postauksesta. Tällä kertaa en siis oli päässyt koneelle viimeisen kolmen viikon aikana, ja siksi on blogi jääny sivummalle. Mutta täällä taas!

Läheisimmät siis tietävätkin, mutta vaihdoin siis isäntäperhettä noin kolme viikkoa sitten. Sanotaanko vaikka että edellisellä isäntäperheellä oli hieman taloudellisia ongelmia ja aluevastaavan kanssa päätättiin että minun olisi parasta vaihtaa isäntäperhettä. Hän tiesi siis yhden pariskunnan, joka on monet vuodet miettinyt vaihto-oppilaan isännöimistä ja soitti heille. Ja alle viikon päästä muutinkin sitten uuteen perheeseen.

Uusi perhe asuu samassa kylässä kuin edellinenkin, mutta pari mailia koulua lähempänä. Heillä on kolme lasta, jotka ovat kaikki siis jo aikuisia ja naimisissa. Lapsenlapsiakin löytyy jo seitsemän. Isäntävanhempieni vanhin lapsi on meidän koulun biologian opettaja ja asuu meidän naapurissa. Hänellä on neljä lasta, ja vanhin heistä on freshman mun koulussa. Tullaan tosi hyvin toimeen ja saankin aina kyydin kouluun ja kotiin heiltä. 


Asun nykyään maatilalla. Aluksi itse siis kauhistuin ajatusta, että muuttaisin maatilalle, mutta ei tämä olekkaan paha. Takapihalta meillä siis löytyy kissoja, koiria, kanoja, neljä hevosta ja paljon lehmiä. Hostmanhemmat omistavat peltoja tästä talon ympäriltä ja myös muutemia muita ympäri Oakdalea. Minun ei siis tarvitse ulkohommissa auttaa, jos en halua. Mutta viime viikolla menin kuitenkin mukan syöttämään eläimiä, mikä oli yllättävän hauskaa. Liha ja kasvikset mitä me syödään, ovat suurin osa omalta takapihalta. Katsotaan nyt tekeekö nämä seuraavat 5-6 kuukautta musta farmarin.

Tässä ainut kuva mikä mulla tällä hetkellä on, mutta tässä meijän "hevostalli"

Otin valokuvasta kuvan, joten ei mikään paras laatu. Mutta tässä on siis kuva musta ja munn hostvanhemmista

Muutosta lähtien ollaan oltu kokoajan menossa. Mun hosteilla on kausikortti kaikkiin meijän koulun korispeleihin ja 4 niiden lapsenlapsista pelaa korista. Yhtenä päivänä käytiin kattomassa 5 korispeliä. 

Koulun freshman tyttöjen peli, jossa näiden vanhin lapsenlapsi pelaa

Yksi lapsenlapsi pelaa 3 luokkalaisten sarjassa

Koulun Varsity eli poikien paras joukkue

Stingers, eli koulun tanssijoukkue esiintyi pelissä muutaman päivä ennen joulua

Cheerleaderit

Tyttöjen varsity pelasi eilen ja ovat viime vuoden osavaltion mestareita

Korispelien lisäksi ollaan käyty shoppailemassa muutamaan otteeseen, lapsenlapsien joulujuhlissa, kirkossa, vietetty hostäitin synttäreitä ja joulua, ja leivottu ja kokkailtu paljon. Olen tutustunut koko sukuun nopeasti ja he ovat kaikki toivottaneet miunut lämpimästi tervetulleeksi. Kaikki ovat todella ihania ja olen viimese kolmen viikon aikana tullut todella läheiseksi kaikkien heidän kanssa. 

Noin viikko sitten meillä oli lähistöllä (3 tunnin säteellä) asuvien saman järjestön kautta olevien vaihtareiden kanssa tapaaminen. Ajettiin noin 2 tuntia Eurekaan, Missourin puolelle, kahden vaihto-oppilaan isäntäperheen luokse. Meitä oli kaiken kaikkiaan 9, Suomesta kaksi, Norjasta kaksi, Tanskasta kaksi, Saksasta kaksi ja yksi Sveitsistä. Sain siis piiiitkästä aikaa puhua suomea jonkun kanssa kasvotusten. Siellä siis tutustuttiin toisiimme, syötiin hyvin ja laulettiin joululauluja omalla kielellä. Oli siis todella kiva päivä ja kuulemma kevään aikana pidetään uusi tapaaminen. 

Vähän huono kuva, mutta siinä näätte tämän alueen vaihtarit

Viime sunnuntaina mulla oli uusi tilaisuus puhua suomea jollekkin kasvotusten, kun ajettiin mun hostvanhempien kanssa Marioniin shoppailemaan. Siellä tavattiin Milja, joka siis on mun kanssa samassa koulussa Suomessa, ja vietettiin päivä yhessä. Asutaan siis noin 1h 15min päässä toisistamme, eikä tiieetty että ollaan näin lähellä toisiamme. Mutta shoppailtiin siis pari tuntia ja sitten jäätiin päivälliselle Miljan isäntäperheen luokse. Oli kyllä tosi kiva nähä joku tuttu ja jutella kuinka asiat on Suomessa ja täällä. Kyllä musta tuntuu että vielläkin on helpompaa ilmaista itteään suomeksi, että oli mukava puhua suomea. 

Sain Miljalta paketin ruisleipää ja maistuu kyllä hyvältä yli 4 kk jälkeen!

Eli mulla on täällä kaikki hyvin nyt! Tekemistä riittää kokoajan, eikä kerkee tylsistymään. Perhe on tosi mukava ja ollaan jo suunniteltu vaikka mitä tehtävää. Koko suku on innokas näyttämäänn kaikkea uutta ja tekemään mun vuodesta unohtumattoman. En voisi olla onnellisempi, että pääsin juuri tähän perheeseen. 

Joulusta teen erillisen postauksen myöhemmin, sillä meillä on viellä kahet joulu juhlat edessä, tänään ja huomenna täällä meidän luona. Kahdet on siis jo takana :) Jouluna siis ei ollut lunta, ja nytkin täällä on noin 10 astetta lämmintä ja aurinko paistaa. Pari viikkoa sitten täällä oli lunta aika paljonkin, ja pääsin pulkkamäkeen. Meillä oli myös kaksi SnowDaytä (eli koulu oli suljettu) lumen takia. Mutta nyt lähden auttamaan ruuanlaitossa ja kirjottelen myöhemmin lisää! Toivottavasti teillä oli mukava joulu ja nauttikaa vuoden viimeisistä päivistä!

Ronja

Tornaadoja ja Thanksgiving

Jos olet uutisia lueskellut, varmaan jo tiedätkin että täällä päin oli tossa noin pari viikkoa sitten tornaadoja. Eli siis ainakin kolme tornaadoa pyöri täällä Illinoisin/Missourin paikkeilla 17. päivä sunnuntaina. Itse en siis tornaadoa nähnyt, ei osunut onneksi osunut kohdalle. Aamulla kuitenkin herätessä saatiin kuulla että ollaan tornaado tarkkailussa ja ulkona tuuli aika kovaa. Noin 12 aikaa olin juuri lähdössä kotiin Josephinen luota, kun kuultiin tornaado sireenit. Puhelimeen tuli samaan aikaan tornaado varoitus, jossa käskettin hakeutua suojaan ja tarkkailla paikallista mediaa. 

Tämä ponnahti siis puhelimeen samaan aikaan kun Tornaado sireenit alkoivat soimaan. 

No oltiin Josephinen kanssa ihan kauhuissaan, sillä ei meillä Pohjoismaissa mitään tornaadoja ole ollut. Avattiin televisio ja siellä näytettiinkin tornaadojen liikkeet ja ilmotettiin milloin ja missä on syytä oikeasti hakeutua suojaan. Katsottiin ulos ja oli todella synkkä taivas ja tuuli todella kovaa. Meidän onneksi yksikään tornaado ei meidän kaupunkiin iskeny ja noin puolentoista tunnin päästä oli turvallista lähteä kotiin. Muutemia oksia oli putoillut puusta ja meidän roskapönttö ulkona oli kaatunut, meillä päin ei siis mitään vakavampia vahinkoja. No mutta kaikki eivät kuitenkaan selvinneet näin vähällä! New Mindeniin ja Hoyeltoniin, täällä Illinoisissa noin 30 minuutin matkan päässä täältä, oli iskenyt tornaado. Useat mun koululaiset asuvat siellä ja heillä tuosta tornaadosta oli vähän enemmän vahinkoa. Kirkon katto hajosi ja taloja sortui. Tornaadoo tappoi kaksi ihmistä siellä suunnalla. Yksi mun koululainen menetti koko omaisuutensa tuossa tornaadossa ja nämä kaksi jotka kuolivat olivat hänen isoäiti ja tämän veli. Oppilaskunta, opettajat ja koulun kerhot ovat keränneet hänen perheelleen rahaa. Ensimmäisen viikon aikana oppilaskunta keräsi yli 900 dollaria. Koulu on myös lähettänyt oppilaita koulun aikana auttamaan siivous- ja raivaustöissä. Näin pienessä yhteisössä huomaa kuinka ihmiset oikeasti välittävät ja ovat valmiita auttamaan.

TV ruudusta otettu kuva, mutta vähä näätte kuinka pystyttiin kokoajan seuraamaan tornaadojen liikkeitä. 

Tässä näette vähän uutiskuvaa tornaadon tuhoista

Sain muuten myös kuulla että keväällä täälläpäin on tornaadokausi, joka tarkoittaa että muuteman viikon/kuukauden ajan tälläiset tornaado varoitukset saattavat olla jopa joka päiväisiä... Riippuen siis vuodesta. Joten saa nähdä miten paljon ens keväänä pitää olla varuillaan. Yleensä ihmisillä siis on kellarit, jotka toimivat tornaado suojana. Koulussa myös keväämmällä saattaa tulla tornaado harjoitusia, samalla tavalla kun meillä Suomessa on paloharjoituksia. Vähän jännittää, mutta tornaadon iskeminen tänne ei kuitenkaan ole kovin yleistä. 

No sitten vähän kevyempiin aiheisiin! Torstaina oli siis Thanksgiving eli Kiitospäivä. Leivottiin isäntä-äitin kanssa Pumpkin Pie (Kurpitsapiirakka), Sweerpotato Casserol (Bataattilaatikko) ja Corn Casserol (Maissilaatikko) Lähdettiin isäntäperheen kanssa hostisän veljen perheen luokse aamupäivällä ja siellä vietettiinkin koko päivä. Siellä oli paljon hostperheen sukulaisia ja kaikki toivat jotain ruokaa mukanaan. Ruokaa oli todella paljon, ja Thanksgiving onkin tunnettu siitä, että silloin syödään paljon. Perinteisiä Amerikkailaisia Thanksgiving ruokia ovat muun  kalkkuna, bataatit, perunamuusi, maissi, kurpitsapiirakka ja pekaanipiirakka. Näitä kaikkea ja paljon muuta löytyi myös meidänkin Thanksgiving pöydästä/buffeesta. Jälkiruokia oli varmaan saman verran kuin pääruokia. Syötiin siis noin kahden aikaan, mutta kaikki ruoka jätettiin pöydälle odottamaan ja iltaa myöten ihmiset alkoivat sinne palailemaan ja syömään lisää. Tuli kyllä syötyä paljon ja hyvää oli. Mun isäntäperheellä ja niiden sukulaisilla ei kauheasti mitään erikoisia perinteitä Thanksgivingiin kuulu, mutta päivä juteltiin ja pelailtiin lautapelejä.

Thanksgivingin jälkeistä perjantaita kutsutaan Black Fridayksi (Musta Perjantai). Perinteenä on että kaikki kaupat pysyvät auki koko yön ja tarjoukset ovat toinen toistaan parempia. Melkein joka vuosi joku luokkaantuu vakavasti tai jopa kuolee, yrittäessään saada jotain älyttömän halvalla. Kauppoihin on tuntien jono ja ihimset ovat kuulemma ihan hulluja. No mun isäntäperhe ei siis ole kiinnostunut shoppailemaan tungoksessa, joten en itse päässyt tätä kokemaan. Mutta ehkä tämä oli vain parempi. Thanksgiving ruuan jälkeen oli mukava päästä nukkumaan, eikä keskiyöllä tuntien jonotus kauppaan ollut mikään ensimmäinen vaihtoehto.

Viime viikonloppuna pääsin shoppailemaan vähän talvivaatteita, sillä täällä alkaa olemaan jo kylmä. Talvisaappaat ja pari lämmintä villapaitaa tarttui mukaan. Käytiin ostarilla syömässä Panda Experessissää Kiinalaista ruokaa ja oli kyllä kokemisen arvoinen paikka. Tosi hyvää ruokaa!

Jenkkikokoinen annos, ettei varmasti jää nälkä :D

Täällä on siis pari viikkoa ollut joka päivä alle 10 astetta lämmintä. Muutaman päivä on siis lämpötila pysynnyt miinuksen puolella koko päivän. Onneksi ei kauheasti ulkona tarvitse aikaa viettää. Kipeänä kerkesin kuitenkin jo noin puolitoista viikkoa viettää, mutta kouluun kuitenkin raahauduin joka päivä korvaavien tehtävien pelossa. Nyt alkaa kuitenkin jo helpottaa! Tämän viikon maanantaina satoi jopa vähän lunta, mutta ei tarpeeksi että olisi pysynyt maassa.

Täällä alkaa jo olemaan joulutunnelma. Kaupoissa soitetaan joulumusiikkia, joidenkin pihat on hienosti koristeltu. Meilläkin on ollut joulukuusi jo noin viikon ja päästiin se viime viikonloppuna hostsisarustenn kanssa koristelemaan. Joulun odotus on siis alkamassa! Tänään onkin jo ensimmäinen päivä joulukuuta ja ensimmäinen Adventtisunnuntai. Tällä viikolla koulua oli vain kaksi päivää Thanksgiving takia ja nyt onkin enää 3 viikkoa koulua jäljellä ennen kahden viikon joululomaa. Joulusuunnitelmista en vielä tiedä, mutta innolla odotan!

Eilen oli Josephinen 16 vuotissynttärit ja vietin koko viikonlopun sen luona. Josphinen hostäiti valmisti Josephinen lempiruokaa, lasagnea Tanskalaiseen tapaan ja jälkiruoaksi täytekakkua. Oli kyllä todella hyvää! Hän oli myös Josephinen hostsiskon avulla koristellut keittiön Tanskan lipuilla, joka oli mukava yllätys.

Josephinen 12-vuotias hostsisko oli tälläsen hienon ja ison synttärikortin sille askarrellu

Onnellinen synttärisankari

Hauskaa joulun odotusta kaikille! Mä yritän viellä ennen joulua keretä ainakin kerran kirjoitteleman.

Ronja

Halloween, Sadie Hawkins ja karjalanpiirakat

Halloween oli siis viime viikon tostaina. Koulussa on sääntönä ettei saa olla hattuja päässä, maskeja naamalla, eikä mitään huomiota herättäviä asuja. No ilmeisesti traditiona on että seniorit, viimeisen high school vuotensa kunniaksi pukeutuvat halloween asuihin. Kerkesin aamulla nähä muun muassa tytöiksi pukeutuneita poikia, luurankoja ja korispallon pelaajia. Aamulla rehtori sitten käveli käytävillä ja kutsui kaikki jotka olivat pukeutuneet kansliaan. Kaikki kansliaan kutsutut saivat jälki-istuntoa ja joutuivat vaihtamaan vaatteet/ottaamaan maskit pois. Nämä kaikki henkilöt olivat kuitenkin tietoisia tekonsa seurauksista, muttei se estänyt ihmisiä pukeutumasta. Oli kyllä aika huvittavaa kävelle kanslian ohi ja nähdä yli kaksikymmentä ihmistä jonottamassa jälki-istunto lappuja.

Amerikassa halloween iltana on siis tapana että lapset (siis alle 13v.) menevät Trick or Treating kierrokselle, keräämään karkkia ovelta ovelle. Eli vähän niin kuin Suomessa lapset käyvätt virpomassa pääsiäsenä. Tarkoituksena oli että mä oisin siis mennyt mukaan mun hostveljien ja niiden serkkujen mukaan tälle kierrokselle. Mutta kaatosade yllätti noin puoli tuntia aikasemmin ja päätin jättää välistä. Kaikki muut noin 10 lasta eivät kuitenkaan voinut jättää ilmasta karkkia välistä ja säätä uhmaten lähtivät kierrokselle. Ei kyllä yhtää käynyt kateeksi kun tulivat takaisin, kaikki olivat litimärkiä. Karkkia oli kyllä kertynyt paljon! Kun lapset menevät trick or treating kierrokselle, aikuiset kerääntyvät kuistille, jotta lapset tietävät mille talolle mennä. Eli kukaan ei siis mene koputtamaan oville, vaan jos joku on ulkona se tarkoittaa että sieltä saa karkkia.

Hostsiskon kanssa mentiin halloween iltana sään laannuttua, naapureiden rakentamaan haunted houseen (eli siis kummitustaloon). No kierros siellä ei kestänyt kuin muuteman minuutin, mutta oli kyllä todella hyvin tehty ja todentuntuinen. Loppu ilta vietettiin naapurissa asuvan hostsiskon kaverin luona.

Perjantaina menin suoraan koulun jälkeen Josephinen luokse, koska sen isäntäperhe järjesti halloween juhlat. Auteltiin siis koristelemaan ja valmistelemaan syötäviä. Illemmalla sitten talo täyttyi Josephinen hostsukulaisista ja hostpikkusiskon kavereista. En tuntenu paljoon ketään, eikä myöskää Josephine. Mutta ruoka oli hyvää! :)

Illalla yksi nainen lähti viemään meitä koulun bändin järjestämään hounted houseen. Se oli vähän isompi kuin edellinen ja kesti kauemmin. Kaikki "pelottelijat" oli meijän koululaisii ja jotenki en vaa pystyny olla nauramatta kun tunnistin melkeen kaikki. Josephine sen sijaan melkein repi mun sormen irti kun käveltiin käsi kädessä ja se yritti rimpuilla kun jotku frankenstein käveli meijän perässä.

Vietin taas viikonlopun Josphinen luona ja käytiin muun muassa leffassa ja käveltiin ympäri Nashvilleä.

Löydettiin meijän tie Josephinen kanssa

Tämän viikon tiistaina meillä oli koulun järjestämä vapaaehtoinen Scavanger Hunt, eli siis tarkoituksena oli kierrellä ovelta ovelle keräämässä ruokatuotteita, mitä ihmiset halusi lahjottaa hyväntekeväisyyteen (kuten säilykepurkkeja, nuudeleita ja muropaketteja). No päätettiin tieytysti Josephinen kanssa osallistua, ihan vaan koska yritetään osallistua mahdollisimman paljon. Meijät laitettiin ryhmään parin meijän koululaisen seniorin kanssa, Tämä scavanger hunt oli tehty viellä vähän mielenkiintoisemmaksi tekemällä siitä kisa. Ajettiin siis ympäri kaupunkia ja juostiin ihmisten oville kysymään lahjoituksia. Aikaa oli vähän yli tunti ja kerättiin 85 tuotetta meijän joukkueen kanssa. Ei voitettu kisaa, mutta oli kyllä uusi kokemus. Välillä hieman outoa seistä ihmisten ovien takana ja pyytää ruokaa, mutta onneksi kaikki ne lahjoitettiin hyvään tarkoitukseen.

Tässä on ainut kuva minkä puhelimella sieltä otin, mutta näätte edes vähän mitä kerättiin.

Perjantaina koululla järjestettiin Sadie Hakins tanssiaset, jotka ovat siis country-teema tanssiaset. Pukukoodina oli siis jotain country teemaista, mikä useimmilla tarkoitti cowdoy-buutseja ja -hattuja. Mäkin sain lainattua naapurilta mulle bootsit ja hostveljeltä mulle hatun.

Joo tää on siis pimeästä salista puhelimella otettu, mutta saatte ees vähän ideaa miten sinne oltiin pukeuduttu.

Illan aikana tarjoiltiin snacksejä ja juotavaa. Siellä järjestettin useita kilpailuja, kuten kenellä oli paras cowboy look. Itse osallistuin limbokisaan. Satuin voittamaan jaetun ykkössijan kahden jo tuntemani tytön kanssa ja oli kyllä mahtava fiilis kun kaikki kannustivat myös mua! Meistä otettiin voittajakuva heinäpaalien päällä, mutta harmi vaan en oo tuota kuvaa saanu ittelleni ainakaa viellä...

Lauantaina lähin hostmummon kanssa katsomaan hostveljen bändikisoja Springfieldiin, joka on muuten Illinoisin pääkaupunki. Tämä kisa oli siis järjetetty yhessä hotellissa ja jotenki se oli jotain mitä vois nähä Amerikkalaisissa leffoissa. Hostveljen bändi voitti! Kisojen jälkeen kävin ensimmäistä kertaa syömässä Stake 'n Shakessa, joka oli myös tosi tyypillisen Amerikkalainen paikka. Ja oli kyllä hyviä milkshakeja!

Peanut Butter Cup - milkshake

Nyt on koulussa meneillään yllättävän paljon samaan aikaa. Historian esitelmä, Governmentin ryhmätyö ja Englannin jakso kirjotelma jostain ammatista. Jotenki tuntuu että ekaa kertaa täällä tuntuu että on kiire ja kaikki nää on ens viikkoon mennessä... Maanantaina ei onneksi ole koulua, koska on Veteran Day (en taas tiie miksi, varmaan kunnioitetaan veteraaneja) joten uskon että loppuviikonloppu menee kouluhommia hoidellessa. 

Sää täällä vaihtelee aika paljon, joku päivä saattaa olla 17 astetta, mutta seuraavana päivänä vaan noin 5. Öisin on jo usein pakkasta... Talvi se täälläkin alkaa saapumaan. 

Tänään sunnuntaina leivoin karjalanpiirakoita ekaa kertaa yksin, tai hostäitin avustuksella kylläkin. Luulin että olisi vaikeampia valmistaa, mutta oikeastaan oli aika helppoja. Hostäiti oli löytänyt ruisjauhoja kaupasta ja löysin reseptin, joka oli jo valmiiksi Amerikan mittayksiköissä. Meillä meni noin puolitoista tuntia, mutta oli kyllä sen arvoista! Rakastan karjalanpiirakoita ja maistui kyllä todella hyvältä pitkään aikaan. Hostäiti ja -sisko tykkäsivät kovasti. Hostsisko sanoi että sen mielestä lämmin karamelli-kastike maistuisi hyvätä kylmän karjalanpiirakan kanssa... Mulle tämä kuulosti kyllä hieman oudolta, kun on tottunut karjalanpiirakoita syömään suolasena eikä sokerisena herkkuna. No mutta nyt ollaan Amerikassa!

PS. Tänä viikonloppuna järjestettiin Cheerleadingin SM-karsinnat ja oon todella ylpeä mun joukkueesta, joka suoriutui tosi hyvin!! Itseä vaan harmittaa etten ollut kokemassa tätä kokemusta mun jengin kanssa, mutta täällä pidin peukut pystyssä koko päivän ja hyvinhän niillä meni.

Ronja

Homecoming ja syntymäpäivät + vähän muuta

On taas joo kulunu vähän aikaa viime postauksesta, ei oo taas ollu aikaa istua koneen ääreen kirjottamaan. Ja mun kone ei suostunut päästämään mua nettiin viimesen parin viikon aikana, joten postaus oli kyllä valmiina, mutta en vaan saanut sitä julkaistua. Mutta kerron nyt kuluneiden pari viikkoa sitten olleet homecoming-viikon ja sitä seuraavan viikon, eli mun synttäri-viikon, tapahtumat. Ja sitten vielä näiden parin viikon tapahtumat pikaisesti, eli pitkä postaus luvassa.

Homecoming-viikko oli siis noin kolme viikkoa sitten ja odotin että ihmiset ois pukeutunu vähän enemmän.  Ehkä noin puolet koulun oppilaista oli pukeutunu, jotkut vähän vähemmän kun taas jotkut oli kyllä pistäneet paljon vaivaa ja aikaa pukeutumiseen. Itse pistin valkoisen paidan tiistaina (t-shirt and hat-day) ja sain jonku verran koululaisten nimiä. Torstaille saatiin luokkapaidat ja tässä kuva meijän senioreiden paidasta.

Perjantaina koulu loppu tunnin aikasemmin ja käveltiin Nashvillen keskustaan kattomaan paraatia.
Paraatin läpi kulki muun muassa koulun urheilujoukkueita, bändi ja homecoming-kuningatar ehdokkaita. Siellä jaettiin karkkia ja jotain muuta pientä.

Myöhemmin illalla oli homecoming-jalkapallo peli, jossa julkaistiin homecoming kuningatar. Tänä vuonna voitti Stephanie, joka harrastaa cheereladingia ja on todella mukava kaikille. Steph pääsi jopa uutisiin, koska ei ole ”tyypillinen” homecoming-kuningatar. Tässä linkki uutisartikkeliin, jotta ymmärrätte mitä tarkoitan. http://fox2now.com/2013/10/16/nashville-illinois-community-high-school-elects-special-homecoming-queen/ Hän oli kyllä yhtä hymyä kun tulokset julkaistiin ja oli todella ihana katsoa kuinka toinen voi ilahtua. No peli ei taas ihan mennyt odotusten mukaisesti, hävittiin taas kerran.

 

Lauantaina oli sitten kauan odotetut homecoming tanssiaiset. Aamupäivällä mentiin Josephinen kanssa Lexien luokse valmistautumaan. Kiharreltiin hiuksia ja laittauduttiin yhdessä ja lopussa tulikin jo vähän kiire. Oltiin siis vuokrattu ”party-bussi” ja kaikki tässä jotka oli tulossa samaan bussiin kokoontuivat Lexien luokse ottamaan kuvia. Oli kuin jenkkileffosista! Otettiin yhteiskuvia ja kaikkien vanhemmat räpsivät kuvia. 

Tytöt!

Josephine ja Allison

Koko ryhmä

Lexien luota kaikki suunnattiin kaikki koululla odottavaan bussiin, joka näytti siis koulubussilta, mutta oli musta. Penkit oli järjestetty molemmille puolille bussia ja musiikki oli lujalla. Bussi siis vei meidät St. Louisiin eli noin 1-1.5 h päähän ja kaikki tanssivat keskellä bussia. Mentiin syömään Old Spagetti Factoryyn, joka oli jenkki ravintolaksi hieno ravintola. Söin pitkästä aikaa pastaa ja oli kyllä todella hyvää! Takasintulomatka taas tanssittiin ja koululle päästiin juuri ennen kun tanssiaiset alkoivat. Ne kestivät neljä tuntia ja tuli aika kuuma koulun liikuntasalissa satojen ihmisten kanssa tanssiessa. Mutta kivaa oli! Tanssiaiset on kyllä väärä sana, se oli enemmänkin disko mekot päällä. Mutta kaiken kaikkiaan oli mukava päivä ja tutustuin useisiin uusiin ihmisiin.

Sunnuntaina juhlittiin mun ja mun molempien hostveljien synttäreitä. Meijän pihalle oli pystytetty kokko ja naapuri toi sen DJ välineet ja soitti koko illan musiikkia. Juhliin oli kutsuttu sukulaisia, naapureita ja kavereita. Itse kutsuin Josephinen ja Lexien. Illan aikana syötiin hyvin ja kuunneltiin hyvää musiikkia (myöhemmin myös tanssittiin). Sain myös synttärilahjoja. Paaljon suklaata, peanut butteria ja pari käsikorua. Näköjään nää tietää jo mistä tykkään! Mun kaverit jäivät yöksi ja nukuttiin niiden ja hostsiskon kanssa meidän asuntovaunussa. Suomessa vietetään joka vuosi yhteissyntymäpäivä juhlia mun serkkujen kanssa, joten oli mukava että hostvanhemmat järjesti jotain tälläistä.

Maanantaina oli Memorial Day, mikä tarkoitti vapaa-päivää koulusta. Itse vietin vapaapäivän nukkuen univelkoja pois ja katsoen Netfliksiä. Onneksi viimeviikolla vain tiistai ja keskiviikko olivat normaaleja. 

Torstaina päästiin koulusta jo kello 11.30 ja päivän vietin Josephinen kanssa syömällä lounasta Kiinalaisessa Buffeessa (maistui kyllä todella hyvältä pitkän ajan jälkeen!) ja myöhemmin mentiin yhdessä kuntosalille. 

Perjantaina (18.10) oli mun 17 vuotis syntymäpäivä ja koulu loppu jo kello 12. Muutenkin koko päivä oli Career Day, joten saatiin valita mennä neljään istuntoon kuuntelemaan erialojen ammattilaisia. Oli ihan mukavaa kuulla kuinka ammatit Amerikassa eroavat ammateista Suomessa. Koulun jälkeen mentiin Josephinen kanssa syntymäpäivä jätskeille ja illemmalla saatiin kyyti yhden meidän koululaisen perheeltä jalkapallo peliin. Tälläkin kerralla hävittiin, mutta hyvin niukasti. Sain myös selostuksen Amerikkalaisen jalkapallon säännöistä ja alan vihdoin ymmärtämään ja myös pitämään jalkapallosta täällä. (Viimeinen jalkapallo peli pelattiin viime viikolla, että jalkapallokausi on nyt ohi.) Noin kuukauden päästä alkaa koripallo-kausi ja ne peli on kuulemma myös todella suosittuja.

Ja lopetin muuten cheerleadingin täällä. En halunnut tehdä sidelinejä (kannustushuutoja) koripallopeleissä ja muutenkin tuntui etten ihan päässyt sisään joukkueeseen. En pitänyt treeneissä käymisestä ja en halunnut tuhlata vaihtovuottani johonkin mistä en nauttinut. Ostin kuitenkin salikortin ja olen nyt siellä pari noin kuukauden käynyt. Tähän mennessä siellä on mennyt hyvin! Kuntosali sijaitsee melkein koulua vastapäätä ja pääsen käymään siellä aina kun hostsiskolla on treenit. Tarvitsen siis joka paikkaan kyydin koska en asu samassa kaupungissa missä on mun koulu, kuntosali ja myös kaverit asuvat… Tämä aina aiheuttaa vähän ongelmia ja etukäteen suunnittelua, mutta tähän mennessä olen kuitenkin ihan hyvin tuntunut pääsevän paikasta toiseen.

Postaus on siis ollut valmiina melkein kaksi viikkoa, mutta en ole saanut mun konetta yhdistettyä internettiin. Mutta lyhyesti sanottuna pari viimeistä viikkoa oon täällä elelly normaalia elämää. Viikonloppuja viettäny Josephinen kanssa ja viikolla käyny koululla ja kuntosalilla.
Tässä pari kuvaa meijän kävely lenkiltä pari viikkoa sitten.

Käytiin koulun bändin järjestämässä halloween juhlassa

Huomenna onkin sitten jo halloween ja katotaan ottaako mun hostveljet mut mukaan niiden trick or treat kierrokselle. Ja perjantai iltana olen menossa Josephinen isäntäperheen halloween juhliin. 

Ps. Jos isäntäperheen internetyhteys toimii mun koneessa yritän taas kirjottaa vähän useammin!

Ronja