sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Halloween, Sadie Hawkins ja karjalanpiirakat

Halloween oli siis viime viikon tostaina. Koulussa on sääntönä ettei saa olla hattuja päässä, maskeja naamalla, eikä mitään huomiota herättäviä asuja. No ilmeisesti traditiona on että seniorit, viimeisen high school vuotensa kunniaksi pukeutuvat halloween asuihin. Kerkesin aamulla nähä muun muassa tytöiksi pukeutuneita poikia, luurankoja ja korispallon pelaajia. Aamulla rehtori sitten käveli käytävillä ja kutsui kaikki jotka olivat pukeutuneet kansliaan. Kaikki kansliaan kutsutut saivat jälki-istuntoa ja joutuivat vaihtamaan vaatteet/ottaamaan maskit pois. Nämä kaikki henkilöt olivat kuitenkin tietoisia tekonsa seurauksista, muttei se estänyt ihmisiä pukeutumasta. Oli kyllä aika huvittavaa kävelle kanslian ohi ja nähdä yli kaksikymmentä ihmistä jonottamassa jälki-istunto lappuja.

Amerikassa halloween iltana on siis tapana että lapset (siis alle 13v.) menevät Trick or Treating kierrokselle, keräämään karkkia ovelta ovelle. Eli vähän niin kuin Suomessa lapset käyvätt virpomassa pääsiäsenä. Tarkoituksena oli että mä oisin siis mennyt mukaan mun hostveljien ja niiden serkkujen mukaan tälle kierrokselle. Mutta kaatosade yllätti noin puoli tuntia aikasemmin ja päätin jättää välistä. Kaikki muut noin 10 lasta eivät kuitenkaan voinut jättää ilmasta karkkia välistä ja säätä uhmaten lähtivät kierrokselle. Ei kyllä yhtää käynyt kateeksi kun tulivat takaisin, kaikki olivat litimärkiä. Karkkia oli kyllä kertynyt paljon! Kun lapset menevät trick or treating kierrokselle, aikuiset kerääntyvät kuistille, jotta lapset tietävät mille talolle mennä. Eli kukaan ei siis mene koputtamaan oville, vaan jos joku on ulkona se tarkoittaa että sieltä saa karkkia.





Hostsiskon kanssa mentiin halloween iltana sään laannuttua, naapureiden rakentamaan haunted houseen (eli siis kummitustaloon). No kierros siellä ei kestänyt kuin muuteman minuutin, mutta oli kyllä todella hyvin tehty ja todentuntuinen. Loppu ilta vietettiin naapurissa asuvan hostsiskon kaverin luona.

Perjantaina menin suoraan koulun jälkeen Josephinen luokse, koska sen isäntäperhe järjesti halloween juhlat. Auteltiin siis koristelemaan ja valmistelemaan syötäviä. Illemmalla sitten talo täyttyi Josephinen hostsukulaisista ja hostpikkusiskon kavereista. En tuntenu paljoon ketään, eikä myöskää Josephine. Mutta ruoka oli hyvää! :)




Illalla yksi nainen lähti viemään meitä koulun bändin järjestämään hounted houseen. Se oli vähän isompi kuin edellinen ja kesti kauemmin. Kaikki "pelottelijat" oli meijän koululaisii ja jotenki en vaa pystyny olla nauramatta kun tunnistin melkeen kaikki. Josephine sen sijaan melkein repi mun sormen irti kun käveltiin käsi kädessä ja se yritti rimpuilla kun jotku frankenstein käveli meijän perässä.





Vietin taas viikonlopun Josphinen luona ja käytiin muun muassa leffassa ja käveltiin ympäri Nashvilleä.


Löydettiin meijän tie Josephinen kanssa



Tämän viikon tiistaina meillä oli koulun järjestämä vapaaehtoinen Scavanger Hunt, eli siis tarkoituksena oli kierrellä ovelta ovelle keräämässä ruokatuotteita, mitä ihmiset halusi lahjottaa hyväntekeväisyyteen (kuten säilykepurkkeja, nuudeleita ja muropaketteja). No päätettiin tieytysti Josephinen kanssa osallistua, ihan vaan koska yritetään osallistua mahdollisimman paljon. Meijät laitettiin ryhmään parin meijän koululaisen seniorin kanssa, Tämä scavanger hunt oli tehty viellä vähän mielenkiintoisemmaksi tekemällä siitä kisa. Ajettiin siis ympäri kaupunkia ja juostiin ihmisten oville kysymään lahjoituksia. Aikaa oli vähän yli tunti ja kerättiin 85 tuotetta meijän joukkueen kanssa. Ei voitettu kisaa, mutta oli kyllä uusi kokemus. Välillä hieman outoa seistä ihmisten ovien takana ja pyytää ruokaa, mutta onneksi kaikki ne lahjoitettiin hyvään tarkoitukseen.


Tässä on ainut kuva minkä puhelimella sieltä otin, mutta näätte edes vähän mitä kerättiin.

Perjantaina koululla järjestettiin Sadie Hakins tanssiaset, jotka ovat siis country-teema tanssiaset. Pukukoodina oli siis jotain country teemaista, mikä useimmilla tarkoitti cowdoy-buutseja ja -hattuja. Mäkin sain lainattua naapurilta mulle bootsit ja hostveljeltä mulle hatun.


Joo tää on siis pimeästä salista puhelimella otettu, mutta saatte ees vähän ideaa miten sinne oltiin pukeuduttu.

Illan aikana tarjoiltiin snacksejä ja juotavaa. Siellä järjestettin useita kilpailuja, kuten kenellä oli paras cowboy look. Itse osallistuin limbokisaan. Satuin voittamaan jaetun ykkössijan kahden jo tuntemani tytön kanssa ja oli kyllä mahtava fiilis kun kaikki kannustivat myös mua! Meistä otettiin voittajakuva heinäpaalien päällä, mutta harmi vaan en oo tuota kuvaa saanu ittelleni ainakaa viellä...

Lauantaina lähin hostmummon kanssa katsomaan hostveljen bändikisoja Springfieldiin, joka on muuten Illinoisin pääkaupunki. Tämä kisa oli siis järjetetty yhessä hotellissa ja jotenki se oli jotain mitä vois nähä Amerikkalaisissa leffoissa. Hostveljen bändi voitti! Kisojen jälkeen kävin ensimmäistä kertaa syömässä Stake 'n Shakessa, joka oli myös tosi tyypillisen Amerikkalainen paikka. Ja oli kyllä hyviä milkshakeja!





Peanut Butter Cup - milkshake

Nyt on koulussa meneillään yllättävän paljon samaan aikaa. Historian esitelmä, Governmentin ryhmätyö ja Englannin jakso kirjotelma jostain ammatista. Jotenki tuntuu että ekaa kertaa täällä tuntuu että on kiire ja kaikki nää on ens viikkoon mennessä... Maanantaina ei onneksi ole koulua, koska on Veteran Day (en taas tiie miksi, varmaan kunnioitetaan veteraaneja) joten uskon että loppuviikonloppu menee kouluhommia hoidellessa. 

Sää täällä vaihtelee aika paljon, joku päivä saattaa olla 17 astetta, mutta seuraavana päivänä vaan noin 5. Öisin on jo usein pakkasta... Talvi se täälläkin alkaa saapumaan. 

Tänään sunnuntaina leivoin karjalanpiirakoita ekaa kertaa yksin, tai hostäitin avustuksella kylläkin. Luulin että olisi vaikeampia valmistaa, mutta oikeastaan oli aika helppoja. Hostäiti oli löytänyt ruisjauhoja kaupasta ja löysin reseptin, joka oli jo valmiiksi Amerikan mittayksiköissä. Meillä meni noin puolitoista tuntia, mutta oli kyllä sen arvoista! Rakastan karjalanpiirakoita ja maistui kyllä todella hyvältä pitkään aikaan. Hostäiti ja -sisko tykkäsivät kovasti. Hostsisko sanoi että sen mielestä lämmin karamelli-kastike maistuisi hyvätä kylmän karjalanpiirakan kanssa... Mulle tämä kuulosti kyllä hieman oudolta, kun on tottunut karjalanpiirakoita syömään suolasena eikä sokerisena herkkuna. No mutta nyt ollaan Amerikassa!





PS. Tänä viikonloppuna järjestettiin Cheerleadingin SM-karsinnat ja oon todella ylpeä mun joukkueesta, joka suoriutui tosi hyvin!! Itseä vaan harmittaa etten ollut kokemassa tätä kokemusta mun jengin kanssa, mutta täällä pidin peukut pystyssä koko päivän ja hyvinhän niillä meni.

Ronja